Lukutuoli

Lukutuoli-palstalla arvioidaan niin uutuus- kuin klassikkokirjoja. Arvioitavien kirjojen pääpaino on kristillisten kustantajien kirjoissa. Lukutuolikokemuksia julkaistaan kerran kuukaudessa. Jokaisen kuukauden alkupuolella lisäämme palstalle uuden arvion. Kirjat löydät Ellin kirjasta, kristillisestä kirjakaupasta, os. Kauppakatu 25, Jyväskylä.

Joulukuu 2017

Kirja: Aino Triumf: Heikki Hursti, Helsinginkatu 19. Päivä Oy 2017.

Hyvinvointi Suomessa on jakautunut epätasaisesti. Leipäjonot ovat valitettavaa todellisuutta, vaikka niin moni asia onkin hyvin. Espoolainen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä kodittomien joulujuhlan vapaaehtoistyöntekijä Aino Triumf on kirjoittanut kirjan Heikki Hurstista, joka on vähäosaisten puolella ja jonka auttamisen halu sekä toimintatarmo on periytynyt niin isoisä Arvolta kuin isä Veikoltakin. Kirjan nimessä mainitussa osoitteessa jaetaan ruokaa ja vaatetta vähäosaisille.

Heikki Hursti ja hänen kaksoisveljensä Mikko syntyivät Veikko ja Lahja Hurstin perheeseen elokuussa 1954. Perhe asui aluksi alivuokralaisina Veikon vanhempien Elli ja Arvo Hurstin luona, koska sodanjälkeisessä Suomessa ja erityisesti Helsingissä oli huutava asuntopula. Arvo Hursti toimi metodistipappina ja hän oli aktiivinen myös yhteiskunnallisissa asioissa. Hurstien kodin ovet olivat auki kodittomille kulkijoille ja siellä he saivat peseytyä, yöpyä ja täyttää nälkäiset vatsansa. Auttamisen siemen kylvettiin seuraavillekin sukupolville.

Heikin lapsuutta varjosti isän holtiton alkoholinkäyttö ja siitä johtuva väkivaltaisuus. Lapsena Heikki ja Mikko lauloivat kauppojen edustoilla tai Maunulan saunabaarissa ja tienasivat roposia, jotka isä kuitenkin omi itselleen ja osti alkoholia. Aina ei ollut rahaa ruokaan, mutta onneksi pojat saivat päivittäin edes yhden lämpimän aterian päiväkodissa. Yksi turvaa tuova taho poikien lapsuudessa oli kesäsiirtolatoiminta. Leirillä ollessaan pojat saivat olla lapsia eikä tarvinnut pelätä hakkaamista tai nähdä nälkää.

Perhe-elämään tuli muutos Veikon tultua uskoon. Alkoholin käyttö ja väkivaltainen käytös loppuivat siihen, vaikka välillä Veikko saattoikin saada raivokohtauksia. 15-vuotias Heikki pääsi Hennalan varuskunnan soitto-oppilaaksi. Käytyään koulua kaksi vuotta Heikki päätti ruveta seuraamaan samaa Jumalaa, joka oli saanut isässä niin suuren muutoksen aikaan.

60- ja 70-lukujen taitteessa maailmalla syntyi ns. Jeesus-liike, joka rantautui myös Suomeen. Heikki evankelioi muiden Jeesus-nuorten kanssa pääkaupungin kaduilla ja oli myös perustamassa Jeesus-taloa kodittomille. Innokkaat nuoret soittivat, lauloivat ja evankelioivat niin Suomessa kuin myös Ruotsissa ja Tanskassa. Eräällä keikalla Torniossa Heikki tutustui nuoreen neitoseen, Eijaan, josta tuli myöhemmin hänen vaimonsa. Torniosta tuli aikanaan myös Heikin ja Eijan kotikaupunki, ennen kuin he lähtivät evankelioimistyöhon Espanjaan. Heikki ja Eija Hursti työskentelivät kaksi vuotta Logronôssa, sen jälkeen Malagassa ja Fuengirolassa. Väliin mahtui myös Eijan sairastuminen syöpään, jota hoidettiin yhdeksän kuukauden ajan Suomessa.

Vuonna 2015 Veikko Hursti menehtyi sydänkohtaukseen. Heikki uskoi, että hänen olisi aika astua isänsä saappaisiin ja jatkaa laupeudentyötä. Tähän kannusti myös isän saama näky pari vuotta ennen hänen kuolemaansa. Tänä päivänä ruokaa jaetaan kaksi kertaa ja vaatteita kerran viikossa. Leipäjonossa saattaa olla jopa 3000 avuntarvitsijaa. Vapaaehtoistyössä on mukana noin 30 henkeä, joista osa on ollut mukana jo Veikon aikana. Ihan kitkatonta laupeudentyö ei ole ollut, sillä esimerkiksi Kallion kaupunginosassa leipäjonojen syntymistä on vastustettu kansanliikkeellä ja nimilistakeräyksillä. Helsingin kaupungin myötämielisyydellä toiminta on kuitenkin jatkunut samoilla kulmilla ja kompromisseja on tehty puolin ja toisin.

Vuonna 2011 Hursti sai Sininauhaliiton Toivon tuoja-palkinnon, vuonna 2016 puolestaan Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö palkitsi hänet Lentävä lautanen -palkinnolla jouluaterian järjestämisestä vähävaraisille. Syöpään sairastuminen on vienyt Heikin voimavaroja, mutta samalla työntekijäksi on tullut oma tytär Sini. Laupeudentyö jatkunee neljännessä polvessa.

Kirja päättyy sanoihin: "Työni kautta haluan kertoa arvokasta sanomaa. Viisikymmentä vuotta sitten isäni haki siltojen alta kuusi alkoholistia meille kotiin joulua viettämään. Samaa joulun sanomaa haluan kertoa jokaiselle juhlaan osallistuvalle. Jokainen ihminen on arvokas."

Triumfin kirjoittama 98-sivuinen kirja kuvaliitteineen on lyhyytensä vuoksi nopeasti luettu. Kirjaan on koottu Heikki Hurstin elämän kaikkein keskeisimmät tapahtumat, joita olisin kuitenkin kaivannut käsiteltävän hieman syvällisemmin. Jostain syystä koin tekstin hieman luettelomaisena ja pintaa raapaisevana. Silti kirja on lukemisen arvoinen, mielenkiintoinen ja puhutteleva. Voin suositella luettavaksi!

Pirkko Hirvi

Lukutuoli